Päivän mietteitä.

Pitäskö vähän perusjuttuja meikäläisestä kertoa? Siis meinaan niinku ton painon ja muiden suhteen..
Eli, olen 164cm pitkä ja paino toiveissa saada sinne, mitä se oli ennenkuin aloin odottamaan poikaani, eli 61. Mieluiten ehkäpä jopa 60, sitten minulle riittää. Kiinteytyä tahdon.
Jotkut ehkä jopa saattavat ajatella minun olevan sillon liian laiha. Mutta ajatelkoot kuka mitä vaan, mä tiedän mitä teen ja tiedän mitä haluan ja millä tavalla sitä tavoittelen.

Mulle tuli raskauden aikana sellanen 19kiloa, vissiinkin jos nyt oikein muistan. Eli sellasen 80kiloa painoin viimisimmilläni. Sairaalaan mahtoi jäädä... Ööö.. En nyt enää muista yhtään! Oisko ollut sellasen 8-9kiloa?
Muutama kilo tippui sitten imetyksen ja ruokavalion myötä. Ja paino jäi sitten jurrailemaan 66-67. No, sitten sain sen juoksutreenillä noin 64. Sitten se on siinä hyppinyt missä sattuu, mutta tuon alemmaksi se ei ole mennyt. Enkä meinaa ottaa asiasta paineita, niinku sanoin: Pikkuhiljaa.

Kävimme eilen sitten poikani kanssa mun äidin luona (mamman). Ja ajattelin sitten ihan muuten vaan käydä siellä vaa'alla, kun itse en omista. Ja ihan hyvä vaan, koska en koe sitä kotiini tarpeelliseksi.
Iltapaino näytti 63.8
Tuli hiukan omituinen olo. Kuinkas se nyt iltapaino voi näyttää noin? Mutta kai se tekee kun turvotus lähtee ja katsoo mitä suuhun laittaa :) Kyllä tuli hyvä olo. Ja ihan sillä, että jaksan sitten jatkaa tätä elämäntapamuutoksien tavoittelemista.
Jos ja kun saan painoni edes tuohon 61kiloon, alkaa kiinteytys. Sitten myös meinaan pitää sen ettei painoni tule alkamaan 5:lla, koskaan.

Mä en kyllä ymmärrä tavallaan miksi edes kattelen tota painoa. Koska mun mielestä sentit vaikuttaa enemmän.. Ja ne tippuu helpommin. Mutta en aijo senttejä nytten katsoa, katson sitten vasta kun siltä tuntuu.
Sentit tippuu siksi helpommin kun:
Lihas painaa enemmän kuin läski, mutta mahtuu pienempään tilaan.

Toivon tavoitteeni onnistuvan niin että mahdun taas lempparifarkkuihini. Mulla on kolmet lemppari farkut, mutta nuo yhdet tietyt farkut tuntuvat kuin ne olisi tehty mulle. Ne farkut ostin aikoinaan kaveriltani joka sanoi inhoovansa niitä. Maksoinko niistä 5euroa?
Joskus hetkinen taaksepäin (kuukausi?) kokeilin niitä farkkuja ihan muuten vaan. Mahtuivat ylös asti!! JES :D Mutta kun kiinni laittoi, puristivat aikaslailla. Mutta ei se mua masentanut, enimmäkseen nousi innostus: VIELÄ MÄ NOIHIN MAHDUN!

Se muutos, joka nyt tapahtui oli se ruokavalio. Koitan kaiken silleen omalla ajallaan, ei kaikkia haasteita samaan aikaan. Ei tule mitään, liikaa paineita niistä sitten ois.. No kuitenkin, syömisistä. Tänään olen aamupalaksi syönyt/juonut: 2kuppia kahvia + kaksi hapankorppua, päällä juustoa.
Lounaaksi toimi tänään kana-hawaii-jotain pataa, raejuustoa ja salaattia. Juomana toimi maito. Ihan kevyt maito.
Mä en ala käyttämään rasvattomia tuotteita. Mulla on niihin omat perusteeni, mutta en niitä ala avaamaan tähän ^^ Jokainen juo ja syö mitä haluaa, kuhan tuntee olonsa ja vointinsa hyväksi.

Huomasin ton ruokatapojen muutoksella, ettei tule ylimääräistä turvotusta, kun syö sen mitä jaksaa, eikä yhtään enempää. Ja siis suurinasia jonka huomasin oli nukkuminen/nukahtaminen. Nyt parina ehtoona, kun olen mennyt sänkyyn, en ole kauheasti pyörinyt ja hyörinyt, noussut vessaan tai muuta. Aika pian sänkyyn mennessä olen nukahtanut. Siis aika pian, ei kuitenkaan heti. Kyllä puhelimella plapraan hetkisen. Mutten niin kauaa kuin yleensä. JES!! Ehkä tässä samassa tosiaan onnistuu kaksi haastetta :D
Kaksi kärpästä, yhdellä iskulla!

Niin ja silleen by the way: Mun tekstini saattaa pomppia asiasta toiseen, mutta omalla tavallaan pysyä asian tarkoituksessa. Mutta kirjoitan sen, miltä musta tuntuu ja mitä mieleen tulee. En nimittäin aijo miettiä kirjottamisiani, vaan kirjotan kuin vettä vaan.